Miehet on perseestä

Miksi sitten aina haluamme heitä? Miksi ihmeessä kauniit, aikuiset naiset roikkuvat joidenkin epäkypsien, keskenkasvuisten, junttien, tunnevammaisten tai muuten vaan yksinkertaisesti vaikeiden miesten perässä.

Siksi koska yksinkertaisesti se vaan menee niin.

Me naiset emme ole sen helpompia, pakko myöntää. Mutta kai nyt joka hemmetin ihminen osaa tuoda tunteensa julki?? Olen valitettavasti huomannut sen olevan miehille paljon vaikeampaa (tai sitten haalin ympärilleni juuuuri näitä ihastuttavien ominaisuuksien kokonaisuuksia).
Aina kuulee miesten suusta sanat "En tiedä mitä haluan elämältäni" tai että "Sussa ei ole mitään vikaa mut.." MITÄ MUTTA?? Missä vaiheessa tilanne kääntyi niin, että on tarve selitellä joko elämäntilannettaan tai sitä miksi juuri tämä kyseinen nainen ei nyt ole sitä mitä etsii.

Sitten on vielä ne miehet, jotka eivät puhu mitään. He vaan "hengailevat messissä" ja saavat luulemaan liikoja. Välillä tuntuu että kaikki on hyvin ja ah miten ihanaa onkaan ja romantiikkaa piisaa. Mut auta armias. Muutama päivä, tai jopa tunti, niin tilanne onkin aivan toinen. Mies ei vastaa puhelimeen eikä halua tavata, vaikka hänellä ei sattuisikaan olemaan muuta tekemistä. Nämä miehet yleensä on niitä, jotka vaihtavat naista kuin sukkia, eivätkä osaa olla yksin hetkeäkään. Seurustelevat tavan vuoksi. Näitä miehiä yritän henkilökohtaisesti välttää, seurusteltuani tällaisen kanssa 8kk joskus aikoinani. Kutsunkin näitä miehiä säälittäviksi sarjadeittailijoiksi. Blaah!

Mutta joo, nyt onkin sitten sellainen tilanne itsellä, ettei ole huolta miehistä. Paitsi ehkä niiden puutteesta. Ainahan tottakai "virityksiä" löytyy, mutta ei mitään potentiaalista ainakaan vielä ole näköpiirissä. Eikä tarvitsekaan. Kunhan silloin tällöin saa "läheisyydenkaipuun" tyydytettyä niin se on pääasia. :D

Woody Allen sanoi joskus "Rakkaus menee syvälle, seksiin tarvitaan vain muutama sentti."